31.5.2015

Woodeilua

Mulla oli viime lauantaista tämän viikon torstaihin pieni miniloma, jota lähdin viettämään mummolaan. Tai oikeastaan olin vain aamupäivät mummolassa ja iltapäivisin hengasin tallilla. Oli tosi hauska pikkuloma ennen varsinaista kesälomaa! 

Sunnuntaina kävin tallilla käymässä ja kuvaamassa kavereideni - Venlan ja Arskan - ratsastustunteja ja Lauran ja Liisan itsenäistä ratsastusta. En siis itse ratsastanut. 

Maanantaina menin tallille Venlan seuraksi. Eilisen tunnin päätteksi hänelle oli suositeltu Woodyn irtojuoksutusta, joten päätimme heti toteuttaa sen. Aluksi Venla otti Woodyn juoksutukseen ja sitten päästimme pojan irti. Hetken ajan se jaksoi riekkua ja sitten juoksutimme sitä vielä vähän aikaa. Poika oli jo pian aika väsynyt, joten lopettelimme ja kävimme loppukäynneillä maastossa. Venla joutuikin sitten lähtemään, mutta jäin vielä tallille kuvaamaan tunteja. 




Tiistaina Venla ei päässyt tallille, joten sovimme, että menen Woodyn itsenäisesti. Aluksi W tuntui tosi hassulta, koska se on niin paljon raskaampi Daliaan verrattuna. Käynnissä tein hiukan väistöjä ja voltteja ja pian siirryin raviin jatkamaan samoja juttuja. Woody oli ihan kivan tuntuinen. Otin laukat molempiin suuntiin ja siitä Woody hiukan riemastui ja tuli aika vahvaksi edestä. Ratsastin välissä jonkin verran ravia, niin että W alkoi jälleen kantaa itseään kunnolla ja otin sitten lopuksi vielä laukat. Woody oli aika painava edestä laukoissa, mutta tykkäsin silti kovasti mennä sillä. Lihakset tosin huusivat hoosiannaa tunnin jälkeen! :D Loppukäynnit tein taas maastossa ja poika käyttäytyi hyvin! Jäin vielä tallille kuvaamaan ja katsomaan valmennuksia.



Keskiviikkona menimme Woodyn puoliksi Venlan kanssa. Venla aloitti ja meni n. parikymmentä minuuttia ja käski mun hoitaa laukat. Kapusin selkään ja ravailin hetken ja tunsin mun kaikki lihakset jaloista ja vatsasta eilisen jäljiltä. Istuminen oli oikeasti tosi vaikeaa, joten antakaa anteeksi ihan kamala könötys! Otin laukat molempiin suuntiin ja W oli tosi paljon miellyttävämpi kuin eilen! Se ei painanut kädelle juuri yhtään ja laukkasi kivassa tahdissa. Venla kiipesi vielä mun jälkeen selkään hiukan laukkailemaan. Loppukäynnit mentiin tekemään jälleen maastoon. 




Torstaina oli vielä viimeinen tallikäynti tältä erää. Kotimatkalle lähdettiin iltasella, joten iltapäivällä oli vielä aikaa käydä käveisemässä tallilla. Irtojuoksutettiin Woody Venlan ja Annin kanssa. Tällä kertaa poika ei jaksanut riekkua niin paljon kuin viimeksi, liekö syynä muutaman päivän raskaat liikutukset. Ei juoksutettu Woodya kovin kauaa ja lähdettiin taas maastoon jäähdyttelemään. Syöteltiin liikutuksen jälkeen hetki ja laitettiin herra sitten tarhaan.

Siinä oli tiivistetysti mun miniloman talleilut. Toivottavasti ehtisin vielä kesällä Woodeilemaan, on se vaan kiva pikku heppanen! :)




25.5.2015

Jossun estevalkussa pitkästä aikaa

Kiitos kuvista ja videoista Kerille! :)

Perjantaina olin pitkästä aikaa Jossun estevalmennuksessa. Viime kerrasta olikin jo reilu kuukausi, mutta olen tässä välissä kerran käynyt Lauran valkussa hyppäämässä (josta tosin jäi postaus kirjoittamatta, vaikka tarkoitus olikin). Mutta, palataan kuitenkin perjantain valmennukseen.




Dalia oli jo ennen meidän valmennusta kouluvalkussa, joten sain sen sieltä kätevästi valmiina käteen. Alkuverkaksi ravailimme ja laukkailimme hiukan ympäriinsä ja Dalia oli edellisen valmennuksen jäljiltä todella hyvän tuntuinen. Se oli rento ja letkeä ja tuntui tosi hyvältä; sellaiselta itselleen muokattavalta. Ja tietenkin itse könötin tai pönötin milloin missäkin asennossa juuri silloin kun kuvaajakin oli paikalla, hehe. En vain osaa istua estejalustimilla oikein, vaan lähden aina vahingossa nojailemaan eteenpäin.

Hyppääminen aloitettiin puomi-este-innarilla (merkitty kuvaan vaaleanpunaisella). Puomit onnistuivat hyvin ja sain ensimmäiset lähestymiset esteelle sopimaan. Kun este vähän nousi, aloin itse automaattisesti hiukan ratsastamaan eteen ja samalla päästin Dalian ampumaan esteelle liian kovaa. Meille tuli muutama todella epäonnistunut hyppy, mutta sain sitten tsempattua itseni ja ratsastin esteelle tarpeeksi hiljaa. Lopulta ylitimme 90cm ongelmitta.

Seuraavaksi siirryimme harjoittelemaan sarjaa. Se sujui oikeastaan tosi hyvin ja sain Dalian tuotua siihen (muutamaa kertaa lukuun ottamatta) tosi hyvin. Tällä kertaa ratsastin alusta asti järkevää laukan tempoa, enkä päästänyt Daliaa ryntäämään tai pääsemään pitkäksi. Sarjan b-osa oli jälleen lopuksi ysikympissä. Lopuksi ennen kuin tulimme rataa, saimme hypätä muurin (2. este) kerran. Mun ja Dalian hyppy tosin epäonnistui, koska askeleet eivät ihan osuneet ja varauduin siihen, että Dalia ottaisi vielä pikkuaskeleen, mutta se hyppäsikin sitten tosi kaukaa. 

Rata meni ihan hyvin. Ykkönen onnistui tosi kivasti, tulimme hyvin sisään sarjalle, joten hypyt onnistyivat kivasti. Kakkoselle tuli kielto, ihan puhtaasti siksi, ettei kumpikaan meistä oikein nähnyt paikkaa, eikä Dalia siksi uskaltanut hypätä. Se oli ihan ymmärrettävä kielto. Toisella yrityksellä pääsimme puhtaasti yli. Ennen seuraavaa estettä jouduin tekemään ympyrän, jotta sain laukan järkeväksi. Sitten ongelmitta yli kolmosen ja lopuksi vielä okseri. Sille jouduimme ottamaan muutaman hypyn, koska kahdella ensimmäisellä kerralla en itse oikein nähnyt paikkaa ja Dalia päätyikin siksi hyppäämään ihan ihmeellisistä paikoista. Kolmanella kerralla kuitenkin päästiin yli niin, että kuskikin oli ihan mukana.





Tunnista jäi tosi kiva fiilis ja vaikka aika paljon pieniä virheitä tuli tälläkin kertaa, niin olen kaiken kaikkiaan tosi tyytyväinen. Dalia hyppäsi tosi kivasti ja oli jälleen ihanan yhteistyökykyinen! Superheppa! ♥

24.5.2015

Mieluummin olisin tallilla

kello on 7.50. vaaleanpunaisen pantterin tunnari pärähtää soimaan. hamuilen kapulan käteeni. hiljennän äänen. pian se soi uudestaan. annan periksi, nousen ylös

haahuilen vessaan, pesen kasvoni viileällä vedellä. alan pikkuhiljaa tuntea itseni eläväksi olennoksi. teen itselleni ruisleivän. puen päälleni farkut ja raitaisen paidan.

kävelen ripeästi bussipysäkille. matka koululle kestää 15 minuuttia. katselen ulos ikkunasta, mietin mistä kaikesta olen kiitollinen juuri nyt. asioita on aika paljon.

bussi pysähtyy. kiitän kuskia, nousen muiden perässä ulos. koululla näppäilen ovikoodin, se piippaa aukeamisen merkiksi. istun sohvalle kavereideni kanssa odottamaan tunnin alkua.

opettaja on myöhässä. sieltä se tulee. tunti kuluu joskus hitaasti, joskus nopeasti. riippuu aiheesta. kouluruoka on ihan syötävää, se on kiva juttu. vielä yksi tunti, sitten kotiin.

bussimatka kestää taas 15 minuuttia. vihdoin kotona. syön välipalaa, teen läksyjä. läksyt on tehty, aika lähteä lenkille. pyöräilen 15 kilometrin lenkin. tosi hyvä fiilis.

syön äidin tekemää päivällistä, se on herkkua. avaan tietokoneen. selaan kaikki somet, lopuksi luen seuraamieni blogien uudet postaukset. hiki on ehtinyt laskea, menen suihkuun. vesi on liian kylmää, liian kuumaa, nyt se on sopivaa.

pesen kasvoni, hampaani. herättelen koneeni lepotilasta. en keksi enää tekemistä, selaan samoja someja yhä uudelleen ja uudelleen. ei niissä ole mitään uutta enää. sammutan koneen.

kömmin sänkyyn, laitan herätyksen seuraavalle aamulle. etsin hyvän asennon ja mietin päivän tapahtumia. oli ihan kiva päivä, mutta mieluummin olisin ollut tallilla.

Tässä teille siis kertomus minun arkipäivästäni. Tällä kaavalla ne useimmiten etenevät. 
>Täältä< löydät ohjeet Blogitallin Minun päiväni -haasteen tekemiseen!

20.5.2015

Hieno pikkuheppa

Sunnuntaina olin ratsastamassa Daliaa itsenäisesti. Päätin jälleen jättää satulan talliin ja mennä ilman. Alkukäyntien jälkeen kävelin hetken ympyrällä ja sen jälkeen tein pitkille sivuille muutamia väistöjä ensin sisään, sitten ulos. Lyhyille sivuille tein pysähdyksiä. Jatkoin samaa ravissa ja Dalia kulki tosi kivasti. 

Laukkaa työstin tällä kertaa hieman eri tavalla kuin viimeksi, mutta halusin silti panostaa nostoihin (kuvasta näkyy oranssi=laukka, keltainen=ravi, eli puoli ympyrää laukkaa, voltti ravissa ja sama uudestaan). Aluksi nostot valuivat todella pitkiksi, mikä johtui osittain siitä, etten valmistellut nostoja tarpeeksi hyvin. Myös laukan jälkeinen ravi oli kiireistä. Kuitenkin loppua kohden sekä nostot että raviin siirtymät onnistuivat tosi hyvin ja sain jälleen olla hirmuisen ylpeä murusesta! Se suoritti taas hirvittävän hyvin!

Se on niin sulonen, että sydän sulaa ♥
Tänään oli Dalia-päivä ja tällä kertaa päätin taas ottaa penkin kuvioihin. Kokeilin alkuun hiukan avoja ja sulkuja. Dalia ei tajunnut niistä oikein mitään, eivätkä ne siksi oikein tahtoneet onnistua. Hienosti se silti yritti! Ravissa menin ihan vaan pääty-ympyrällä ja yritin ratsastaa hevosta tuntumalle. En tajua miten, mutta en yhtään osannut istua siinä satulassa! Vuorotellen heiluivat jalat tai keskivartalo ja näytin varmaan ihan pomppivalta perunasäkiltä. Kädetkin tuntuivat todella epätasaisilta. Kokeilin mennä hetken ilman jalustimiakin, mutta sama jatkui. Ihan järkyttävää! Rupesin turhautumaan omaan istumiseeni niin paljon, että oli pakko hetkeksi ottaa käyntiin ja rauhoittua. 

Tauon jälkeen jatkoin keventäen ja vähän ajan päästä uskalsin taas istahtaa. Meni jo paremmin kuin aikaisemmin, mutten edelleenkään ymmärrä miten saattoi olla niin vaikeaa istua? Otin sitten laukkaa molempiin suuntiin ihan ympyrällä ja Dalia teki tosi hienosti! Laukassa satula alkoi valumaan eteenpäin ja nousin alas korjaamaan sitä. Päädyinkin sitten selkään ilman penkkiä, heh. Osaankohan kohta ratsastaa ollenkaan satulalla? :D

Menin yhtä tehtävää, jonka Merikke oli joskus mulle kertonut, eli keskihalkaisijalle, keskellä kenttää voltti oikealle ja vasemmalle (eli pieni kahdeksikko keskelle kenttää) ja halkaisijan jälkeen uralla laukannosto. Se meni ihan hyvin, mutta loppuun halusin vielä ottaa pari laukkaympyrää. Dalia meni tosi kivasti ja tuntui selkään tosi mukavalta! Hieno heppanen! 

Saattekin nyt ensimmäistä kertaa liikkuvaa kuvaa Daliasta! Laitoin kameran kentän tolppaan kuvaamaan hetkeksi lopputunnista ja tässä tätä todistusaineistoa nyt olisi! :)

17.5.2015

Se tunne

... kun vihdoin tuntuu siltä, että oikeesti tekee jotain oikein ja hevonen on ihan super!

Viikko sitten sunnuntaina, eli kisojen jälkeisenä päivänä oli vuokrauspäivä, eli itsenäinen ratsastus Dalialla. Muutamalla edellisellä itsenäisellä kerralla oli jäänyt vähän huono fiilis (lähinnä omasta ratsastuksesta), joten lähdin pienellä varauksella liikenteeseen. Päätin mennä ilman satulaa ja ottaa muutenkin aika iisisti. En tällä kertaa halunnut painottaa oikeinpäin kulkemista, vaan pikemminkin sitä, että tehtävät menisivät hyvin ja että rentous säilyisi.

Aloitin työskentelemään käynnissä siten, että tein aina kulmaan voltin ja siitä lähdin tekemään pohkeenväistöä kentän keskustaa kohti. Näin sain Daliaa kuulolle ja se väisti todella nätisti. Vähän aikaa tätä tehtyämme alkoi viereisellä pellolla jänisten kevätkokous (lol) ja Dalia alkoi jännittää niitä hirveästi. Annoin sen hetken katsella niiden menoa: hepparaukka pelkäsi kaneja kuollakseen ja pörisi jonkin aikaa huolestuneena. Vähän ajan päästä siirsin fokuksen takaisin olennaiseen ja Dalia alkoi pikkuhiljaa unohtaa hevosensyöjäkanien olemassaolon.


Ravissa jatkoin samaa voltti- ja väistötehtävää hetken ajan. Pian muutin tehtävää hieman ja aloin tehdä ensin kulmasta väistöä sisään, suoristus, väistö ulos. Lyhyille sivuille tein kolme askelta käyntiä. Dalia jaksoi keskittyä ihan kivasti ja se alkoi tulla yhä rennommaksi ja letkeämmäksi. Tätä tein jonkin aikaa ja sitten pidin pienen tauon.

Laukkaa otin aluksi hiukan ympyrällä, mutta lopulta keskityin lähinnä laukannostoihin. Tein aina laukannoston, neljäsosakierroksen laukkaa, käyntiin ja uusi laukannosto. "Jaoin" siis keskiympyrän siten, että laukannosto tuli puolikkaan ympyrän välein. Tämä meni molempiin suuntiin tosi hyvin ja vaikeutin sitä siten, että laukan piti nousta neljänneskierroksen välein; tällä kertaa tosin ravista. Dalia suoritti todella hyvin ja lopuksi kun jäin laukkaamaan hieman pidemmäksi aikaa, pyöri laukka todella kivasti. Tämä harjoitus on meille todella hyödyllinen, koska siinä joudumme molemmat keskittymään!

Lopuksi ravailin vielä rennosti kahdeksikolla ja Dalia ravasi tosi kivaa ja tahdikasta ravia. Se oli todella hyvin tuntumalla, mutta päästin sen pian hiukan pidemmälle kaulalle, jotta se sai hiukan venyttää itseään. Hetken ravailtuamme, käytiin vielä loppumaastossa kävelemässä. Olen ihan älyttömän tyytyväinen siitä, että alun jännittyneisyydestä huolimatta Dalia rentoutui tosi kivaksi ja käyttäytyi muutenkin todella hienosti ilman satulaa. Upea heppanen! ♥


Maanantaina olimme ilman satulaa maastossa Merikken ja Helmin seurana. Kävimme metsässä seikkailemassa ja pellolla laukkailemassa - hallitusti tietenkin, että kuskit pysyivät selässä. Sain jälleen olla ylpeä mun pikkuheposesta, niin hienosti se käyttäytyi! ♥

13.5.2015

Tallin omat kisat

© Silmu
Lauantaina meidän omalla tallilla järjestettiin tallikisat, joihin tietenkin osallituimme Dalian kanssa. Menin luokan 60-70cm, koska emme paljoa ole korkeampia hypänneet ja halusin siksi ottaa varman päälle. Asetin tavoitteeksi vain puhtaan ja siistin radan ja hyvän mielen sekä kuskille, että hevoselle. 

Laitoin Dalian valmiiksi ja menimme kentän viereen odottelemaan radankävelyä. Rata oli helppo ja looginen, mutta siinä oli muutama aika tiukka käännös. Uusintaradalla oli mahdollista tehdä pienempiä kaarteita, mutta niistä tulisi todella tiukkoja. Suunnittelin, että ratsastan perusradan suurilla kaarilla ja otan Daliaa hiukan kiinni ja uusinnassa lisään vaan vauhtia, en lähde tekemään pieniä teitä. Verkka meni ihan hyvin ja Dalia kuunteli tosi kivasti. Otin vain muutaman verkkahypyn molempiin suuntiin ja ne onnistuivat hyvin. Suurimman osan ajasta ravailin hiukan ympäriinsä ja pidin hevosen kuulolla. 

klikatkaa suuremmaksi!
Lähdimme toisina radalle. Ykköselle tuli hiukan hassu hyppy ja kakkoselle piti tehdä todella tarkka tie. Sain ulkoavut tosi hyvin läpi ja hyppy onnistui hyvin. Kolmosellekin piti kääntyä hieman pienemmällä tiellä, mutta se ja nelonen sujuivat hyvin. Viitosellekin piti tehdä tarkka tie ja pitää ulkoavut napakkana. Kuudennelle pidin hieman kiinni ja seiskalla ratsastin eteen. Kasillekin tarkka tie ja sitten uusintaan. Uusinnassa hypättiin 3, 4, 5, 7ab ja 8. Lisäsin vauhtia, kuten olinkin suunnitellut. Linja meni hyvin, viidennelle tein aika suuren tien, mutta seiskalle "uusintatien". Kasille tein myös aika pienen tien ja hypättiin se siksi vinoon. Sitten vielä baanaten maalilinjan yli ja rata oli siinä. 

© Silmu
© Silmu
Olin tosi tyytyväinen rataan! Dalia oli radalla tosi hyvän tuntuinen ja tasainen. Sitä oli helppo ratsastaa ja se oli tosi hyvin avuilla. Jossu sanoikin radan jälkeen, että tässä on tuleville ratsukoille vähän haastetta! Loppujen lopuksi meidän aikaamme ei päihittänytkään kukaan ja voitettiin näin ollen luokka. Olin aika yllättynyt, vaikka olihan mulla ihan parhain esteratsu allani! ;) 

Kyllä tästä uskalletaan varmaankin tasoa hiukan jo nostaa. Kesäkuussa on PeRan estekisat ja katsotaan mitä luokkia sinne on tulossa. Jos hyvä draivi jatkuu ja luokkia on, niin haluaisin kokeilla ainakin 80cm ja siihen alle jokin matalampi luokka. Mutta tulevista kisoista lisää heti kunhan saan itsekin niistä tietää! 

© Silmu
Mun kaunis voittajaponi ♥ / © Silmu

6.5.2015

Woodylla jälleen, pitkästä aikaa

Lauantaina olin pitkästä aikaa käymässä Tupunalla, Venlan kanssa tietenkin. Sain pitkästä aikaa ratsukseni torinhevosruuna Woodyn, jolla olen viimeksi ratsastanut viime kesänä. Nuoriherra on tässä vuoden aikana mennyt huimasti eteenpäin ja se on kuin täysin eri hevonen viime kertaan verrattuna. 

Aloitin käynnissä hiukan tunnustelemalla ruunaa suoralla, volteilla ja väistöillä. Venla joutui muutamaan otteeseen huomauttamaan matalasta kädestä. Muutenkin tuntui siltä, että olin ihan hukassa, kun alla ei ollutkaan tuttu hevonen. Woody meni kuitenkin ihan nätisti ja totteli apujani kiitettävästi. Se halusi hiukan jäädä hitaaksi, mutta sen sain nopeasti korjattua pienellä muistuttelulla.

Ravissa, etenkin keventäessä jalustimet tuntuivat hirvittävän pitkiltä, joten jouduin Venla joutui niitä lyhentämään reiällä. Jatkoin sitten volteilla ja siirryin vähän ajan päästä päätyyn ympyrälle, jossa yritin saada Woodyn rennoksi. Ravi oli selästä tosi kivan tuntuista, mutta kuvista katsottuna se saisi olla takapäästään aktiivisempi. 


Näytän ihan pallokalalta :D ja heppasen takapää ei ole täysin mukana

Otin sitten laukkaa. Aluksi laukka ei meinannut millään nousta, mutta kunhan sain hevosen fokusoitua tehtävään, nousi laukka muutaman pukin saattelemana. Pukit johtuivat täysin siitä, että jäin kädellä aavistuksen verran vahvaksi. Laukka itsessään rullasi molempiin suuntiin todella hyvin, mutta kuvista jälkeenpäin katsottuna, olen istunut vähän lytyssä, eikä jalka ole ollut tarpeeksi kiinni. 

Ravissa Woody tuli laukan jälkeen nätisti takaisin ja jatkoin sitten hiukan pidemmällä ohjalla ravailua. Tein jotain kahdeksikon tapaista ympäri kenttää ja Woody tuntui tosi rennolta ja letkeältä. Vaihdettiin sitten Venla selkään ja hän hiukan ravaili ympäriinsä. 

Loppukuusta olen jälleen menossa Euraan ja pääsen taas vähän ratsastelemaan Woodya. Silloin lähdetään korjaamaan tämän kerran virheitä, eli ravissa etsimme aktiivista takapäätä ja laukassa kuski pitää jalkansa ja keskivartalonsa kurissa. Olen tosi innoissani siitä, että saan silloin muutaman kerran kiivetä kyseisen herran selkään, on se vaan kiva heppa! :)




2.5.2015

Itsenäistä treeniä sateessa

Keskiviikkona oli tallipäivä ja ensimmäinen itsenäinen treeni Dalian kanssa sitten kokeilukerran. Vettä satoi niskaan, eikä hevonen ollut parhaimmillaan. Kuitenkin hammasta purren ratsastin loppuun asti, enkä antanut periksi vaikka mieli teki. 

Aloitin alkukäyntien jälkeen tekemällä jokaiseen kulmaan voltin, pitkille sivuille loivat kiemurat, joiden sisään tuli voltti ja lyhyille sivuille pysähdykset. Tällä tavoin mun oli tarkoitus saada tamma avuille ja taipumaan. Dalia oli aika kankea ja käynti oli todella hidasta. Se hermostui jonkin verran, kun muistuttelin raipalla käynnin tahdista. Jätin raipan sitten pois ja ratsastin käyntiä niin kauan, että hermostuneisuus katosi. 

Ravissa jatkoin samaa tehtävää, mutta jätin pysähdykset pois. Dalia oli edelleen hieman kankea ja taipui aika huonosti, mutta alkoi tehtävän aikana hiukan vertyä. Ravi ei kuitenkaan vielä tullut sellaiseksi kivan letkeäksi, joten siirryin keskiympyrälle. Siinä oli enemmän tilaa ja vaadin Daliaa ravaamaan eteen. Se sujui ihan hyvin ja vähän ajan päästä Dalia antoi myös niskasta periksi. 

Kun molemmat suunnat tuntuivat hyvältä, otin laukkaa oikealle. Laukkasin niin kauan, että tamma tuli rehellisesti läpi. Siinä meni tovi, mutta läpi mentyään Dalia oli tosi hyvän tuntuinen. Vasemmalle homma ei sujunutkaan yhtä nopeasti. Tamma vastusteli aika pitkään ja otin raville heti kun se oli vähääkään hyvä. Ravissa homma jatkui, Dalia oli todella kova kyljistä ja meni varmaan kymmenisen minuuttia ennen kuin se suostui kulkemaan oikein päin ja selän läpi. 

Lopuksi ravailin vielä oikealle saadakseni kivan pätkän, johon oli hyvä lopettaa. Otin vielä hyvänmielen laukat molempiin suuntiin kevyessä istunnassa, ilman että vaadin mitään. Ravailin pitkällä ohjalla ja suuntasimme sitten loppumaastoon. Tällä kerralla totesin ainakin sen, ettei Dalia anna mitään ilmaiseksi ja sen, että jokainen askel todella on ratsastettava! Paljon on vielä opittavaa, mutta sehän kuuluu lajiin! ;)

Laatukuvia, mutta Dalia ♥