6.7.2016

Hyvin ja huonosti




Viikottaiset valmennukset ovat nyt kesän ajan tauolla, joten suoritamme myös hyppäämisen itseksemme, jotta jokin rutiini pysyisi yllä. En olisi vielä muutama kuukausi sitten uskaltanut edes kuvitella hyppääväni ilman valvovaa silmää, mutta nyt kun pahimmat ongelmat on selätetty, en näe yksin hyppäämisessä mitään ongelmia. Dalia on esteillä loppujen lopuksi melkoisen mutkaton, etenkin nyt kun olen oppinut tuntemaan sitä paremmin. Pidetään tehtävät kohtuullisen helppoina, joten en usko näiden muutamien itsenäisten treenien tekevän suurta hallaa estepuolelle. Olihan minulla kuitenkin apukäsiä mukana (en nimittäin hyppää ilman puominnostajia aka. talliorjia, koska se olisi liian vaivalloista ;)). Kiitos siis Laura ja Merikke! Myös kuvat ovat tyttöjen käsialaa: ratsastuskuvat Meriken ottamia ja uittokuvat Lauran! :)

Aloitin tunnin perinteisesti eteen-alas työskentelyllä joka askellajissa. Dalia oli todella kiva; ponteva ja eteenpäinpyrkivä, mutta ei kuitenkaan sellainen, että se olisi halunnut juosta alta. Alkuverkan jälkeen aloimme hyppäämään ristikkoa, jota nostettiin aina pari reikää kerrallaan. Dalia oli vähän heikosti kuulolla ja laukka tuntui ihmeelliseltä räpellykseltä. En oikein saanut siihen tatsia, mutta ajattelin sen paranevan muutaman hypyn jälkeen. Olin oikeassa, sillä tunnin edetessä Dalia parani aika paljon. Se ei ollut ihan yhtä hyvä ja skarppi kuin se voisi olla, mutta tyydyin sillä kertaa siihen mitä se tarjosi. Ilma oli kuitenkin melko painostavaa ja jumisuus oli juuri saatu pois, joten olosuhteiden "pakosta" olin itse vähän lepsumpi kuin yleensä.







Tulimme kaikkia kolmea estettä ensin yksittäisinä n. 70cm korkeudella ja sen jälkeen pyysin tyttöjä nostamaan 80cm ja tein jonkin radanpätkän (3 estettä). Se toimi melko kivasti, joten pyysin tyttöjä hilaamaan korkeutta vielä kymmenisen senttiä ylöspäin ja tein vähän pidemmän (6 estettä) radan. Kaksi ensimmäistä estettä menivät vähän haparoiden, mutta kunhan alkukankeudesta selvittiin, oli loppurata todella kiva. Etenkin okserille Dalia teki todella hyvän, suuren ja pyöreän hypyn. Tässä välissä pidettiin välikäynnit ja jos olisin ollut fiksu, olisin lopettanut tähän.







Koska vihreälle pystylle Dalia oli tullut vähän pohjaan, ajattelin tulla sen vielä uudelleen ja lopuksi vaikka koko radan vielä kerran. No, hevonen oli käyntien aikana muuttunut ihan veteläksi, eikä laukasta saanut sitäkään vähää irti kuin alkutunnista. Se joko juoksi alta tai kipitti täysin selättömänä pupulaukkaa. Tulin sen vihreän pystyn pari kertaa jollakin semi-siedettävällä laukalla ja lopetin sitten siihen. En halunnut ottaa enempää hyppyjä, vaikka ne viimeisetkään eivät menneet ihan nappiin. Dalia selvästi ilmaisi, ettei oikein jaksanut enää, joten koin viisaammaksi lopettaa, kuin räpeltää loppuun sen mitä olin ajatellut. Tein vaan loppuravit (niissä Dalia oli muuten ihan superhyvä!) ja lopetin.

Tässä todiste siitä, ettei tosiaan mennyt ihan putkeen nuo viimeiset hypyt D:

Loppuravit sen sijaan olivat pelkkää nautintoa! ♥

Siis voi vitsit miten se on oppinut kantamaan ylälinjansa! *sydänsilmäemoji*

Ärsytti niin paljon se, etten osannut lopettaa oikeaan kohtaan. Harmitti, sillä siinä 90cm radalla Dalia oli ollut ihan super ja sitten lopuksi se lässähti niin kovasti. Tunnin loppu pilasi sen hyvän fiiliksen, mutta toisaalta, nytpä ainakin tiedän, että estetunneilla ei kannata jäädä hinkkaamaan alkuverryttelyjä liian pitkäksi aikaa, vaan mennä mahdollisimman pian suoraan asiaan, tehdä pari hyvää suoritusta ja lopettaa. Noh, virheistä oppii. Ensi kerralla olen sitten vähän viisaampi. Eikä hevosta voi tästä tietenkään syyttää, sillä vaan oli vähän tavallista huonompi päivä, eikä se siksi jaksanut niin paljoa. Pikkuinen teki kuitenkin melko hyvällä tsempillä loppuun asti ja olikin hionnut jonkin verran, joten käytiin tiputtamassa huono fiilis järveen. Siitä ideasta pidettiin molemmat ja Dalia ui taas innoissaan turpa tötteröllä! On se vaan niin suloinen, ettei sen iloa katsellessa voi kuin hymyillä! ♥










2 kommenttia:

  1. Loistavia nuo uittokuvat, kunnon vesipedot! :3 ja vähintään yhtä hienosti hyppäätte, tosi kivannäköistä :)!
    Helteet tuntuu imevän mehuja meidänkin ratsastuskoulun hevosista, ja aina ei ymmärrä lopettaa ajoissa, vaan haluaa tulla tehtävän vielä kerran- se meneekin sitten siitä pikkuvirheen korjauksesta täydelliseen katastrofiin todella nopeasti! Onneksi teillä kuitenkin loppui ihan hyvin ja heppa näyttääkin loppuraveissa todellatodellatodella kivalta! :)
    Ratsastuksesi näyttää kyllä oikein mallikkaalta, rohkeasti vaan treeniä ilman valkkuakin, yllätätte sitten ällikällä kun koutsi taas palaa teitä katsomaan ;)

    -Siiri

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, kiitos Siiri kehuista ja ihanasta kommentista! :)
      Meidän hepat on 24/7 ulkona ja etenkin kuumina päivinä huomaa sen, että ne ovat väsyneitä. Niillä on muutenkin vähemmän "pöllöenergiaa" näin kesäisin, kun saavat ulkoilla reippaasti! Sen huomaa etenkin ratsastaessa. Tälläkin kertaa Dalia oli alkutunnista melko normaalisti energinen, mutta väsähti ihan yhtäkkiä. Eikä sen jälkeen tosiaan tullut hommasta muuta kuin räpeltämistä. Loppuraveihin sain sen vielä yllättävän hyvin heräteltyä, sitä ihmettelen itsekin! :D

      Kiitos kovasti! :) Vaikka ollaan hyvin pärjätty ilman koutsiakin, alkaa sitä kuitenkin vähän jo ikävöimään uusia vinkkejä menoon. Itsekseni en ihan hirveästi uskalla alkaa vaatimaan uusia asioita (lähinnä siis koulupuolella) ja esteilläkin pidetään tehtävät helppoina ja katsotaan fiiliksen mukaan korkeus. Huomenna mennään itseasiassa kouluvalkkuun ja ihan innolla odotan, millaista palautetta saan tämän itsenäisen jakson jäljiltä! Heppa on ainakin tuntunut niin hyvältä, että tuskimpa ainakaan mitään murskatuomiota saadaan! ;)

      Poista