12.7.2016

Kuskin vuoro treenata

Postauksen kuvista iso kiitos Merikelle! ♥

Olen saanut nyt viime aikoina paljon uutta materiaalia ratsastuksestani ja minulla on paljon kaikenlaista kerrottavaa! Haluaisin kovasti jakaa kaiken kerralla, mutta hillitsen itseni, jotta jokin punainen lanka säilyisi ja pysyisitte (ja pysyisin itsekin) paremmin kärryillä siitä, mitä kaikkea on tapahtunut :D

Viime viikon tiistaina menin kentälle vailla minkäänlaista ideaa siitä, mitä päivän treeni tulisi pitämään sisällään. Sehän on aina huono lähtökohta, sillä treenatessamme nousujohteisesti olisi hyvä olla aina jonkin suunnitelma päivän varalle, jotta ratsastuksesta tulisi muutakin kuin päämäärätöntä haahuilua ympäri kenttää. Noh, aloitin joka tapauksessa ratsastamalla eteen-alas jokaisessa askellajissa. Ulkona oli vähän viileähkö sää ja vettä oli varmaankin tullut joskus aikaisemmin, joten halusin saada mahdolliset kankeudet avattua. Dalia oli aika löysä ja halusi painua etupainoiseksi alkuverryttelyn aikana.

Kyllähän siltä paikoittain liikettäkin löytyi, vaikka se suurimmaksi osaksi tuntui löysäilevän!


Alkuverkkojen jälkeen jatkettiin juurikin haahuilemalla ympäriinsä vailla tavoitteita. Dalia oli edelleen aika löysä, mutta nyt huomasin sen johtuvan selvästi minusta. En vaan jostain syystä oikein löytänyt oikeanlaista otetta hevosesta. En saanut jalkaa ja keskivartaloa tukemaan tarpeeksi ja olin itsekin löysä kuin vastakeitetty makarooni, joten turha siinä oli hevosta syyttää, kun syy löytyi selkeästi satulan päältä (ylläripylläri, hehe). Noh, nämä on näitä päiviä, kun itsellä vaan ei kroppa toimi niin kuin pitäisi. Niillä spekseillä mentiin, oltiin vähän velttoja ja ryhdittömiä molemmat, mutta mitäs pienistä. En jaksanut sen kummemmin alkaa vääntää asiasta, koska en oikeastaan ole vielä keksinyt mikä siihen auttaa, kun oma keho ei tottele. Hyviä vinkkejä, anyone? ;)


Tässä esimerkki siitä, mitä tapahtuu silloin kun ratsastaja ei ole kartalla... Kädet sylissä, heppa jännittynyt niskasta ja öööh ratsastajan jalasta ei edes puhuta




Laukassa saatiin kuitenkin touhuun jokin roti, sillä Merikke keksi alkaa rääkyä mulle mun istunnasta. Mikäs sen oivallisempi tehtävä sellaisessa veltossa tilassa! ;) Toisaalta, olen Merikelle todella kiitollinen, koska olen jo pitkään katsellut laukkakuviani kauhulla ja vihdoin sain jotain muutosta aikaan! Olen aina välillä sanonut itselleni että "istu nyt perhana vähän suorempana, äläkä könötä kuin selkävikainen konsanaan", mutta se määrä, mikä mun piti nojata taaksepäin oli ihan hullu!! En olisi itsekseni päässyt edes puoliväliin. Kun siinä sitten aikani opiskelin istumaan, innostui Merikke keksimään meille tehtävän: kokeile koota sitä vähän enemmän siinä laukassa. Tiivistin istuntaa ja toin jalan lähelle (alkoi muuten oma kroppa aktivoitumaan viimeistään tässä vaiheessa). Dalia otti lyhyempää askelta, mutta se olisi kovin mielellään jättänyt takajaloilla polkemisen sikseen, laskenut selän ja hissutellut menemään pupulaukkaa. Tein muutaman "kokoamisen" molempiin suuntiin ja ne toimivat ihan kivasti, kunhan vaan muistin olla tarpeeksi lähellä ja muistuttaa takaosan aktiivisuudesta.








Muutamien hyvien pätkien jälkeen otin raviin ja kokeilin pari kokoamista siinäkin. Dalia tosin alkoi jo vähän väsähtää, eikä se jaksanut enää samalla tavalla kannatella itseään. Lopetin sitten heti hyvään pätkään, sillä olisihan se ollut täysin turhaa jatkaa vaikeiden juttujen opettelua väsyneellä hevosella (etenkin sellaisessa tilanteessa, kun kuskikaan ei ole terävimmällä mahdollisella päällä). Kokoamiset olisivat varmasti sujuneet paljon paremmin, jos olisin saanut Dalian terävämmäksi ja aktiivisemmaksi takaa, mikä puolestaan olisi edellyttänyt sitä, että minun olisi itse pitänyt olla skarpimpi. Noh, aina ei voi onnistua ja eiväthän nämä kokoamiset meiltä vielä kovin erinomaisesti sujukaan, mutta pikkuhiljaa hyvää tulee! Ei meillä ole kiire minnekään! :)

Ekan kuvan asennosta tokan kuvan asentoon alle tunnissa? Kyllä siihen tahdonvoimaa tarvittiin, mutta olen jo kovaa vauhtia parempaan päin! Kai sitä saa jo vähän taputtaa itseäänkin olalle? ;)


2 kommenttia: