21.10.2016

Ihana syksy ja sänkkärit

Parasta syksyssä on ehdottomasti sänkkäritreeni ja baanailu! Tässä teillekin postauksen täydeltä syysfiilistelyä sänkkärikuvien merkeissä! 
Suuret kiitokset kuvista Merikelle, Pialle, Lauralle, Annille ja Tialle! ♥























19.10.2016

#tb: PeRan koulukisoissa 14.8.

Tämä postaus oli tarkoitus julkaista aikoja sitten, mutta kuvia odotellessa julkaiseminen venähti. Noh, kuvia ei vieläkään ole, mutta julkaisempa postauksen nyt. Turhaan se lojuu valmiina luonnoksissa ;)

Tosiaan, sunnuntaina 14.8. avattiin meidän syyskilpailukausi Nurmijärven ratsastuskoululla PeRan koulukilpailuissa. Mentiin kaksi ohjelmaa: meille jo tuttu HeC:2 2000 ja sen lisäksi meidän ensimmäinen pitkän radan ohjelma: FEI HeB Lasten esiohjelma B 2015. Olin edellisen illan katastrofaalisesta ratsastuksesta huolimatta kuiskannut itselleni varovaisen toiveen - haluaisin ylittää molemmissa ohjelmissa 60%. Mutta mitenkäs meille sitten kävikään?

Aamulla heräsin todella aikaisin ja lähdin tallille jo puolta tuntia ennen suunniteltua. Oltiin ensimmäistä kertaa Dalian kanssa lähdössä kisoihin traikulla, joten sen aiheuttaman jännityksen vuoksi en saanut nukuttua aamulla kovin pitkään. Sain hevosen valmiiksi ja tavarat kasattua hyvissä ajoin ja sain jopa vähän aikaa odotella ennen lähtöä (odottelu on muuten harvinaista luksusta kisa-aamuna!!). Kopitus ja matka kisapaikalle sujuivat rauhallisissa merkeissä ja uskalsin itsekin jo vähän hengähtää. 

Laitoin hevosen valmiiksi, kävelin vähän aikaa alkukäyntejä ja sitten menin verkkaan. Dalia tuntui melko löysältä, joten yritin sitä vähän herätellä. Tein verkassa aika perusjuttuja ja pyrin tekemään mahdollisimman kevyen verryttelyn, jotta hevosella riittäisi virtaa vielä loppupäiväksi. Kentälle päästiin melko pian ja odottelualueella pyrin pitämään Dalian virkeänä ja fokusoituneena ratsastajan apuihin. Pian päästiin valkoisten aitojen sisälle, ehdin näyttämään tuomarintornin ja kävin kaikki sivut läpi, kun uudessa paikassa oltiin. Pilli vihelsi kuitenkin nopeasti ja päästiin aloittamaan meidän rata. Tässä pisteitä ja tuomarin kommentteja radasta:

Radalle harjoitusravissa. Pysähdys, tervehdys, ravia, oikealle - 5,5 | Ei ihan suora. Pysähdyksessä jännittyy ja astuu taakse. 
Koko rata leikkaa, temponlisäys keventäen - 7,0 | Esitä selvempi siirtyminen alaspäin
Kolmikaarinen kiemuraura - 8,0 | Tahti säilyy. Säännöllinen tie
Temponlisäys keventämättä - 5,5 | Oikea ajatus, jää vaatimattomaksi
Pysähdys, peruutus, ravia - 6,0 | Pys. ei pisteessä, sujuvat peruutusaskeleet
Koko rata leikkaa, temponlisäys keventäen - 5,5 | Ongelmia tahdin kanssa
Harjoituslaukkaa (oikea) - 6,0 | Valmistele nosto puolipidättein
Keskiympyrä - 7,0 | Melko sujuva
Suunnanmuutos harjoituslaukassa, raviin - 8,0 | Korrekti
Harjoituslaukkaa (vasen) - 6,5 | Rennommin
Keskiympyrä - 6,5 | Rehellisempi asetus
Suunnanmuutos harjoituslaukassa, raviin - 7,0 | Ennakoi siirtymistä
Voltti oikealle, halkaisija 10m - 6,5 | Ravi saisi edetä enemmän. Voltti melko pyöreä
Keskihalkaisijalle. Pysähdys, tervehdys - 7,0 | Suora. Malta pysäyttää ennen tervehdystä.

Yleisvaikutelma:
Ratsastajan vaikutus hevoseen - 6,5
Ratsastajan asento, istunta ja apujenkäyttö - 6,5
Oikeiden teiden seuraaminen - 7,5 
"Varsin sujuvaa suorittamista. Kiinnitä huomiota tahdin säilyttämiseen kaikissa askellajeissa"

133 pistettä, 66,500%

Radalta poistuessa oli ihan hyvät fiilikset. Se meni ihan kivasti, mutta omasta mielestäni olisin voinut itse ratsastaa hiukan napakammin ja ottaa hevosen paremmin "haltuun". Nyt jäin oman jännitykseni vuoksi ehkä turhan paljon luottamaan siihen, että Dalia hoitaa homman ja itse jäin vähän ratsastelemaan. Touhu näytti kuitenkin ulkopuolisin silmin kuulemma hyvältä ja tasaiselta, joten kaipa sitä sai olla tyytyväinen! Kuitenkin siinä vaiheessa, kun sain kuulla kuulutuksesta meidän prosentit ja sen, että menimme sillä suorituksella kirkkaasti kärkeen, olin tipahtaa tuolilta! Hain arvostelupaperin ja luin sitä hymy korvissa. Oli ihan kuin olisin omia ajatuksiani lukenut, sillä tuomari oli saanut hyvin tiivistettyä samoja ajatuksia, kuin itsellänikin oli. Olen älyttömän tyytyväinen siihen, että numerot alkavat nyt olla tuolla kutosen paremmalla puolella ja suorittaminen tuntuu jo pikkuhiljaa sujuvalta! Pidimme melko pitkään johtopaikkamme, mutta loppujen lopuksi yksi ratsukko meni meidän ohi ja näinollen sijoituimme toisiksi luokassa. Ei siis ollenkaan huono kauden aloitus! :)

© Pia


Palkintojenjaon jälkeen pidettiin vähän taukoa ja relattiin hetki ennen HeB:n verryttelyä. Aika kului kuitenkin nopeasti ja lähdin jälleen maneesia kohti. Verkkasin nyt todella lyhyesti ja ytimekkäästi, herättelin hevosen vaan tehtäviin ja annoin sitten kävellä. Dalia oli todella hyvän ja napakan tuntuinen, joten odotin innolla, että päästäisiin jo radalle. Mutta kuten vähän arvelinkin, alkoi Dalia jo väsyä radalla, eikä suorittaminen ollut enää sitä parasta mahdollista. Pitkä tauko ratojen välissä yleensä saa Dalian vaan hyytymään, joten olin oikeastaan jo vähän varautunutkin siihen, että se väsähtäisi HeB:hen. Tässä tuomarin kommentit ja numerot:

Radalle harj. ravissa. Pys, tervehdys, harjoitusravia - 6,0 | Huolellisempi pysähdys
Vasemmalle, puolivoltti vasemmalle, puolivoltti oikealle - 5,5 | Erisuuret kaaret
Puolivoltti oikealle, puolivoltti vasemmalle - 6,0 | Paremmin eteen
Askelten pidennys - 6,0 | Ryhdikkäämmin
Siirtymiset F:ssä ja S:ssä (askeleenpidennys - harj. ravi) - 6,0 | Selkeämmin
Siiryminen harjoituslaukkaan (oikea) - 7,0
Ympyrä, BE välillä myödätään ohjasta 3 askeleen ajan - 6,0 | Paremmin eteen
Puolivoltti oikealle, uralle B:ssä - 6,5 | Selvempi taivutus (-2p, unohdin radan.. hehe :D)
Vastalaukkaa - 6,5 | Jännittyy
Siirtyminen harjoituslaukkaan (vasen) - 7,0
Askelten pidennys laukassa - 6,0 | Saisi venyä
Siirtymiset (askeleenpidennys - harj. laukka) - 6,5 
Harjoituslaukkaa (lävistäjä) - 7,0
Vastalaukkaa - 6,5 | Sujuvammin
Harjoitusravia - 6,0
Keskikäyntiin - 6,0 | Saisi venyä
Keskikäyntiä - 5,0 | Lyhyttä, ei aivan puhdasta
Siirtyminen harjoitusraviin, harjoitusravia - 5,0 | Ei tahdissa
Pituushalkaisijalle, pys, tervehdys - 6,0 | Jännittyy

Yleisvaikutelma:
Askellajit (vapaus ja säännöllisyys) - 5,5
Lennokkuus (eteenpäinpyrkimys, askeleen joustavuus, selän jäntevyys, takaosan työskentely) - 6,0
Kuuliaisuus (tarkkaavaisuus ja luottavaisuus, sopusointuisuus, liikkeiden keveys jne) - 6,5
Ratsastajan asento ja istunta, apujenkäytön moitteettomuus ja teho - 6,5
"Paljon hyviä pätkiä. Lopussa käynnissä tahtivirheitä"

180,5 pistettä, 60,167%

Rata oli vähän sellaista hevosen eteenpäin työntämistä ja jonkin verran tahtivirheitä ja muuta säätämistä, mutta kaikesta huolimatta olin radan jälkeen ihan yhtä hymyä ja taputtelin vaan Daliaa. Radalla oli todella paljon hyviä pätkiä ja pienistä virheistä ja rikoista opitaan! Hiukan harmitti tuomarin niukkasanaisuus, sillä olisin kovin mielelläni halunnut saada hieman enemmän palautetta radasta. Mutta kaikin puolin, olen tyytyväinen meidän HeB:hen. Saatiin jopa rikottua se mun varovainen toive kuudestakymmenestä prosentista! Ja vaikka suoritus jäikin kauas palkintosijoista, olin silti aivan älyttömän onnellinen. Tällaisten onnistumisten avulla jaksaa pitkälle! :) 

Ah, on mulla vaan niin hieno hevonen! Dalialla oli niin upea tsemppi päällä väsymyksestä huolimatta. Koppimatka, ensimmäiset kisat pitkään aikaan, uusi paikka, kaksi rataa, meidän kolmas yhteinen HeB, ensimmäinen pitkä rata ja mitä kaikkea muuta. Ja niin hienosti se suoritti koko päivän ajan! On se vaan upea, saan taas olla ylpeä mun pikkuisesta! :) ♥

15.10.2016

Kiirettä, väsymystä ja uuden oppimista

Viimeisestä postauksesta on kulunut aikaa jo aivan liian pitkään, mutta aika ja jaksaminen ei vaan yksinkertaisesti ole riittänyt blogille. Olen saanut vakiotyön, teen arkisin kahdeksan tunnin työpäiviä ja ratsastan hevosen, joten olen kotona yleensä vasta seitsemän jälkeen illalla. Etenkin nyt, kun tällaiseen rytmiin vasta totuttelen, olen iltaisin melko väsynyt ja haluan vaan päästä pikaisesti nukkumaan. Edes viikonloppuisin en ole päässyt hellittämään kaasusta, kun on ollut niin paljon kivaa tekemistä tarjolla. Ehkäpä tähän rytmiin alkaa pikkuhiljaa tottumaan ja saan taas uuden otteen kirjoittelusta! Blogista en kuitenkaan aio tehdä itselleni stressinaihetta, joten näitä hiljaisempia jaksoja voi olla tiedossa. Jos meidän kuulumiset kiinnostavat, voitte seurata meitä instagramin kautta → @suvijadalija. Sinne pyrin päivittämään edes muutaman kerran viikossa! :) 

No mutta, mitäpä meille sitten kuuluukaan? Kaikessa yksinkertaisuudessaan, meille kuuluu erittäin vaihtelevaa. Koulussa yritämme nostaa tasoamme ja esteillä puolestaan tehdä suorittamisesta tasaisempaa ja varmempaa. Noin kuukausi sitten päivitin ig:ssä, että meillä on satulaongelmia. Pulmat alkavat pian ratkeamaan ja sopivat satulat on löydetty. Paljon vaihtuvat penkit ovat kuitenkin luoneet pientä häiriötä ratsastettavuuteen ja olenkin mennyt nyt paljon myös ilman satulaa. 






Kouluratsastuksessa olemme tosiaan pikkuhiljaa pyrkineet hilaamaan muotoa korkeammalle ja kasvattamaan hevosen rintalihaksia, jotta se voisi kantaa itseään ryhdikkäämpänä ja etupainoisuus vähenisi. Tähtäämme ensi keväänä HeA:n radoille, joten ryhtiliike on välttämätön, mikäli tahdomme pärjätä. Mikään kiire minulla ei kuitenkaan ole, eli emme me ihan verenmaku suussa väännä, vaan etenemme hitaasti ja varmasti. Kuitenkin aina, kun tasoa lähdetään nostamaan, tuntuu kaikki takkuavan - ja kovasti. Välillä mennään askel eteen, seuraavana päivänä kaksi taakse ja kolmantena otetaankin valtava harppaus jälleen eteen. Menestys on siis todella vaihtelevaa. Viime aikoina olen oppinut ja oivaltanut hirveästi uusia juttuja:

Omia käsiä ei saa makuuttaa sylissä, vaan ne on kannettava tarpeeksi korkealla. 
Niitä ei saa pitää liian leveällä, vaan ihan lähekkäin kauniisti. 
Lantio työntää liikettä eteen ja pyytää hevosta tukeutumaan kuolaimelle. 
Jalalla tuetaan hevosta, mutta ei puristeta, sillä puristaminen tappaa liikkeen. 
Vatsalihakset estävät hevosta juoksemasta apuja karkuun ja tahdittavat lantion liikettä.
ja miljoona muuta juttua 
ja vähän hienosäätöä,
ja sitä enemmän ja tota vähemmän
jnejne
(lista ei lopu ikinä)

Huh, ei todellakaan ole helppo laji! Omaa ratsastusta täytyy jatkuvasti muuttaa. Fiilis on vuorotellen epätoivoinen ja eufoorinen. Hevonen paranee päivä päivältä, mutta välillä menee huonosti. Jokin kehonosa ei toimikaan niin kuin pitäisi ja kokonaisuus hajoaa käsiin. Toisina päivinä vuorostaan ovat kuu ja tähdet väärässä asennossa ja mikään ei toimi, vaikka yritän tehdä kaikkeni (lue: hevoseni on tamma)... No mutta, onneksi niitä hyviä päiviä on kuitenkin enemmistö! Ja jos tarkastellaan kokonaisuutta, olen äärettömän ylpeä, sillä ollaanhan me hirveästi menty eteenpäin nyt jo tämän syksyn aikana. En edes malta odottaa kevättä!


Ollaan käyty muutamissa koulukisoissa pyörähtämässä! PeRan kisoissa 14.8. mentiin HeC:1 ja HeB FEI Lasten esiohjelma B. ImRalla 24.9. puolestaan mentiin HeC:2 ja HeB:0. Kaikkien ratojen prosentit ylittivät kuusikymmentä ja olen suorituksiin todella tyytyväinen. Molemmista HeC:istä tuli rusetit kotiinviemisiksi ja jouduin tallikavereillekin jo lupaamaan, että HeC saa nyt jäädä pysyvästi taakse! ;) Molemmista kisoista on oikeastaan erillistä postausta tulossa, joten jääköön tarkemmat kisakuulumiset vielä kertomatta.




Esteillä emme nosta korkeutta, vaan yritetään tehdä niistä seiska- ja kasikympeistä sujuvia. Etsiskelemme pyöreätä ratalaukkaa ja pyrimme pitämään puomit kannattimilla. Syksy ei lähtenyt esteiden kannalta liikkeelle erityisen hyvin ja lähes jokaisen valkun jälkeen olin lähinnä turhautunut. Intohimo esteitä kohtaan oli alkanut hiipumaan ja olinkin jo ajatellut pitäväni hyppäämisestä taukoa kokonaan. ImRan kisoja edeltävä valmennus kuitenkin meni todella hyvin ja sai sisäisen esteratsastajani nostamaan katseensa maasta ja yrittämään vielä sitkeästi uudelleen. ImRan kisoissa viime viikonloppuna tehtiin kaksi nollarataa korkeuksilla 70cm ja 80cm - ja olin enemmän kuin tyytyväinen! :) Huomenna lähdetään vielä NuRille hyppäämään 75cm ja 85cm. Sieltä lähden vaan hakemaan rutiinia ja siistejä puhtaita ratoja! Wish me luck! ;)



Nyt kuitenkin päätän tämän postauksen tähän, kirjoittelen kisapostaukset luonnoksiin ja ajastan ne ensi viikolle. Katsotaan, miten ehdin palailemaan seuraavan kerran! Jotain kuvapostauksia ainakin on varmasti luvassa, sillä koneen kansiot pursuvat julkaisematonta materiaalia! :)