27.2.2017

Yhden luvun loppu

Olen lopultakin, pitkän pohdinnan jälkeen saanut ajatukseni kokoon ja päätynyt siihen ratkaisuun, että palaan takaisin kotiin. En ole vielä valmis sitoutumaan Saksaan pidemmäksi aikaa. Ehkä joskus, mutta en nyt. Homma on kuitenkin todella täysipäiväistä ja haluan olla varma itsestäni ja siitä, että todella haluan sitä tehdä, jos siihen ryhdyn. Nyt - vaikka se kipeää tekeekin myöntää - en koe olevani vielä valmis. 

Matkani oli kuitenkin kaikin tavoin onnistunut, sitä ei tarvitse hetkeäkään epäillä. Nautin työstäni, kasvoin henkisesti, opin hyödyllisiä asioita niin hevosista kuin elämästä ylipäätäänkin. Olen ylpeä itsestäni, että uskalsin lähteä, mutta ennen kaikkea olen kiitollinen. En varmaan ikinä osaa pukea tätä tunnetta sanoiksi. Olen järjettömän kiitollinen upeasta kokemuksestani aivan jokaiselle, joka on minua siinä tukenut, mutta suurimmat kiitokset kuuluvat tietenkin Yrjölle ja Claudialle. Sisälläni velloo pelkkää rakkautta (ja pikkuinen ikävä) ♥




[Kirjoitan aiheesta kattavammin ja kerron miksi päädyin tähän ratkaisuun, kunhan saan ensin ajatukset fiksusti jäsenneltyä luettavaan muotoon. Tällä hetkellä oma pää on vielä vähän jumissa ja ajatukset sekaisin]

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti