9.1.2018

Hetken treenihuumaa

Viime viikolla saimme pienen hetken ajan nauttia luksusolosuhteista, kun meidän kenttä suli muutamaksi päiväksi ihan hiekalle asti. Otimme kaiken ilon irti treenaamisesta ja mikä parasta: hevonen toimi paremmin kuin hyvin!

Postauksen kuvat 5.1.2018 ♥ | © Merikke


Uudenvuodenpäivänä maastoiltiin, mutta tiistaina (2.1.) päästiin treenaamisen makuun kouluvalmennuksen merkeissä. Kenttä oli silloin vielä ohuen jääkerroksen peittämä, mutta kuitenkin jo jonkin verran pehmennyt. Ei siinä vielä kunnolla päässyt tekemään, mutta hiukan saatettiin tehdä muutakin kuin pelkkää käyntiä. Viime aikoina ollaan paljon keskitytty taivuttelemiseen ja sillä aloitettiin tälläkin kertaa. Sen avulla hevosesta tulee paitsi notkea ja elastinen, se myös tulee rehellisesti koko kropan läpi: vatsa ja selkälihakset joutuvat töihin - ja sitä on helpompi työstää. Kun Dalia oli lämmitelty ja viritelty, päästiin varsinaisten tehtävien pariin. Tehtiin käyntiväistöjä pituushalkaisijalta uralle ja siitä välittömästi kootun laukan nosto, muutama laukka-askel ja takaisin käyntiin. Väistöt olivat melko jyrkkiä ja niissä piti keskittyä siihen, että jalat todella tulevat ristiin ja askel sivulle on mahdollisimman suuri. Laukka oli hallittua ja tasapainoista, kuten myös sitä seuraava siirtyminen käyntiin. Dalia teki nämä ihan kivasti, mutta valmentaja halusi meiltä vielä vähän enemmän. Hän tahtoi hevosen kantamaan itsensä yhä paremmin ja tulevan minulle kevyemmäksi. Tehtiin välissä vähän aikaa koottua ravia, mutta kuitenkin niin, että minä kokoan täysin istunnalla, enkä kannattele hevosta yhtään kädellä. Dalia teki tämänkin aivan loistavasti ja parani entisestään. Loppujen lopuksi pystyin tarjoamaan kättä eteen niin paljon, että ohja roikkui löysänä - ja Dalia kuunteli siitä huolimatta täysin istuntaani, eikä karannut alta mihinkään.

Dalia teki koko valmennuksen ajan töitä ihan törkeän hyvällä asenteella. Vaikka tehtiinkin hankalampia juttuja, se keskittyi täysin minuun ja kuunteli jokaista apuani. Meidän valmentaja sanoikin, että ollaan nyt tosi hyvällä mallilla ja itsekin olen älyttömän tyytyväinen - etenkin siihen nähden, että ennen tätä oltiin päästy enimmäkseen vain maastoilemaan. Silti valmennukseen tullessa, Dalia laittoi kaiken peliin ja hankalammatkin asiat hoituivat tuosta noin vain. Valmentaja suositteli meille putsien käyttöä ainakin nyt hokkiaikana, sillä hevonen istuu takaa jo sen verran hyvin, että takajalat melkein hipovat etusia. Wautsiwau! Sen kunniaksi laitoinkin uudet putsit tilaukseen! ;)




Keskiviikkona käytiin hyppäämässä maneesilla ja siellä kaikki sujui oikein hyvin. Kuitenkin enemmän innoissani olin siitä, että meillä oli torstaina jälleen koulutunti ja kenttä oli kokonaan sula! Ah sitä onnen määrää! Olin verrytellyt hevosen käynnissä jo valmiiksi ja valmentajan saavuttua paikalle aloittelimme pienen tsekkauksen jälkeen suoraan laukassa. Laukkasin ympyrällä ja taivuttelin vuoroin sisään, vuoroin ulos. Alkuun tuntui yllättävän vaikealta säilyttää "isossa" laukassa tahti ja samaan aikaan taivuttaa ulos, niin, että hevonen säilytti tasapainon. Huomasi kyllä, ettei olla pitkiin aikoihin päästy näitä tekemään. Hetken päästä aloin kuitenkin saamaan jutun juonesta kiinni - homma helpottui ja päästiin kunnolla vauhtiin. Dalia oli superhyvä!

Ansaitun käyntitauon jälkeen tehtiin kahdeksikkoa vaihdellen myötä- ja vastalaukkaa, mutta jäätiin välillä vähäksi aikaa jommalle kummalle ympyrälle taivuttelemaan. Vastalaukassa käytiin myös läpi sekä myötä- että vastataivutukset, eikä niissäkään ollut sen kummempia vaikeuksia, kunhan vain sain pidettyä tahdin kasassa istunnalla. Välillä päästiin jopa vähän kokeilemaan vastalaukan kokoamista ja siinä Dalia istui jälleen tosi kivasti alle ja tahti säilyi siinäkin melko vaivattomasti! Myötälaukassa Dalia tuli entistä kevyemmäksi ja pehmeämmäksi ratsastaa. Kädestä saattoi myödätä niin paljon kuin käsivarressa riitti pituutta ja Dalia jäi silti kuuntelemaan istuntaa - ja suoritti ihan mielettömän hienosti!! Lopuksi kokeiltiin vielä vähän ravia, mutta molemmilla alkoi jo väsy painaa, eikä ravista saatu sitä parasta irti. Lopeteltiin pian hyvään pätkään ja päätettiin jatkaa raviharjoituksia joskus toisella kerralla - olihan Dalia jo tehnyt ihan tavattoman hienon tunnin! <3 Olin ihan supertyytyväinen ja niin oli valmentajakin. Kuuma tuli sekä minulle, että hevoselle; sen verta "rankasti" päästiin nyt hyvällä pohjalla tekemään. En edes malta odottaa kevättä: niin hienoja pätkiä Dalia jo tarjosi! *sydänsilmäemoji*




Perjantaina pyysin Meriken kuvaamaan meidän menoa, sillä olin enemmän kuin innoissani siitä, miten hyvä Dalia oli edellisinä päivinä ollut ja halusin epätoivoisesti materiaalia meidän menosta, jotta pääsisin itsekin näkemään miltä se ulospäin näytti! Kuvaaja saatiin onnekseni paikalle ja sitten vielä sormet ristissä toivoin, että hevonen esiintyisi edukseen kameralle - ja niinhän se teki!! Jatkettiin alkuun samoilla laukkatehtävillä kuin edellisen päivän valmennuksessa ja ne sujuivat vaivattomasti. Dalia oli kevyt ja herkkä, sekä teki kaiken mukisematta juuri niin kuin pyysin!

Sen jälkeen tehtiin ravin sisällä siirtymisiä, mitä ei ollakaan pitkiin aikoihin päästy tekemään. Alkuun keskiravit eivät oikein meinanneet lähteä sujumaan, mutta pian ne jo paranivat. Koottu ravi sen sijaan oli koko ajan ihanan tahdikasta. Lopuksi vielä laukkailin ja ravailin muutamat hyvänmielenpätkät, eikä selässä voinut kuin ihmetellä ja fiilistellä sitä, kuinka hieno hevonen mulla olikaan alla. Ja vaikka kuinka sanoin Merikelle loppukäynneissä, että me ei vieläkään olla lähelläkään täydellistä, niin kyllä mä silti häkellyin kuvia ja videoita katsellessa siitä, kuinka paljon me ollaan tässä viimeaikoina menty eteenpäin. Muutos oli paljon isompi kuin olin kuvitellut! Kyllä sitä jo uskaltaa olla ylpeä, vaikka meillä vielä onkin paljon opittavaa!


Maailman hienoin Dalia! ♥

4 kommenttia: